Mummojen aktivistiryhmä kasvaa verkossa ja tuhannet liittyvät riveihin

Kun oma lapsenlapsesi kysyy 20 vuoden päästä, mitä sinä teit maapallomme hyväksi, mitä vastaat?

Aktivistimummot vastaavat, että me yritimme parhaamme ja saimme aikaan ison heräämisen. Tähän pohjautuu lokakuun lopussa Facebookissa avautunut Aktivistimummot-ryhmä. Perustajajäsenet odottivat, että vuodenvaihteeseen mennessä ryhmään liittyisi 500 jäsentä.

Toisin kävi.

Reilussa viikossa mummoaktivisteiksi ryhtyi yli 3 000 ihmistä. Suurin osa ryhmään liittyneistä tulee pääkaupunkiseudulta, toiseksi eniten Tampereelta. Aktiiveja löytyy kuitenkin jo useita kymmeniä muun muassa Briteistä, Ruotsista ja Espanjasta.

Aktivstimummouden idean isoäiti Seija Kurunmäki havahtui ilmastokriisiin kymmenisen vuotta sitten. Hän työskenteli Sitran projektissa, jossa tehtiin skenaarioita siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa vuoteen 2030 mennessä. Projektissa käytiin läpi erilaisia tulevaisuuden kuvia ja vaihtoehtoja pahimmista uhkakuvista lievempiin.

– Olemme menossa kohti maailmaa, joka muistuttaa pannuhuonetta. Jäätiköt sulavat ja merenpinnat nousevat. Maailmanloppu lähestyy, Kurunmäki sanoo.

Aktivistimummojen 12 perustajajäsentä ovat kaikki korkeakoulutettuja naisia, joilla on takanaan pitkä ura ja kovaa asiantuntijuutta yhteiskunnan eri alueilla. On viestijöitä ja kirjailija, lastenpsykiatri ja tutkimusjohtaja, päätoimittaja sekä geenitutkija. Koska korkea koulutustaso takaa automaattisesti oikean mielipiteen, voidaan puhua kovan luokan asiantuntijaorganisaatiosta.

Mummoaktivistit pyrkivät kohti kohtuullista elämäntapaa niin, ettei välttämättömyyksistä tarvitse luopua. Jokainen voi tehdä parhaansa, lempeästi ja armollisesti, mutta päättäväisesti.

Ryhmässä ei kuitenkaan tuomita muita ja toisten valintoja. Mummouden lempeys on kohtuuden tavoittelua myös arjen valinnoissa.

– Hyvä esimerkki tästä on yksityisautoilu. Vaikka meistä jokainen pitää yksityisautoilua törkeänä välinpitämättömyytenä, emme kuitenkaan tuomitse sitä, Kurunmäki sanoo hymyillen.

– En myöskään tuomitse lentokoneella matkustamista, koska minulla on vapaa-ajan asunto Espanjassa.

Arjen tekojen ja somevaikuttamisen lisäksi aktivistimummot pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin ja päätöksiin asti.

– Päättäjiin vaikuttaminen on meidän äänestävien mummojen tärkein tehtävä. Niin saadaan tarvittavat muutokset aikaan ja hallitukset tekemään kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Polttoaineisiin pitää ehdottomasti lisätä kompensaatio-osuus, joka menee lyhentämättömänä ilmastorahastolle, Kurunmäki toteaa.

Hyvänä kohteena kompensaatiolle Kurunmäki näkee Compensate-säätiön.

Juhana (Massitpois) on tehnyt säätiössä hyvää työtä. Hän on sitten ihana vävy! Katso miten kauniin timanttikaulakorun hän minulle osti, Kurunmäki iloitsee.

Tammikuussa mummot käynnistävät ilmastonmuutosta käsittelevän luentosarjan Helsingin Oodissa. Ensimmäisenä puhujana on ympäristöahdistuksen tutkija Panu Pihkala.

Ahdistuksen käsittely onkin mummoille ominaista työtä. Kurunmäen mukaan jälkipolvien syyllistäminen on tehokas keino saada aikaan ilmastoahdistusta.

– Ei ne perkeleet muuten tee niin kuin me halutaan.

Kurunmäen omat lapsenlapset ovat kolmekymppisiä vuonna 2050.

– Jos saan elää yhdeksänkymppiseksi ja he kysyvät minulta, mitä sinä mummo teit saadaksesi huomiota, haluan vastata, että tein kaikkeni.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11078473

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *