Asiantuntijoilta tyly arvio hallituksen ilmastotoimille: ”Vaatimatonta ja riittämätöntä”

Kun uutta hallitusohjelmaa viime keväänä kirjoitettiin, ilmastonmuutos haluttiin nostaa koko ohjelman ensimmäiseksi sanaksi. Asiaa perusteltiin lähes raamatullisella dramatiikalla: ”Miksi ilmastonmuutos on hallitusohjelmamme ensimmäinen sana? Siksi, että ilmastonmuutos ei olisi tulevaisuudessa ihmiskunnan viimeinen sana”, pääministeri Antti Rinne (sd) julisti.

Joulukuussa Rinne vaihtui Sanna Mariniin (sd), mutta hallitusohjelma pysyi samana, eli maailman kunnianhimoisimmaksi kehuttuna. Sen mukaan Suomen pitää ratkaista globaali ilmastohätätila vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi ottaa vastuulleen koko maailman hiilidioksidipäästöt.

Iltalehti pyysi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtavaa tutkijaa, Marita Laukkasta ja ympäristöjärjestö WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahusta arvioimaan hallituksen keskeiset toimet. Laukkasen yleisarvion mukaan hallituksen toimet ovat ”vaatimattomat” ja Rahusen mukaan ”riittämättömät”.

VATT:n Laukkasen mukaan maanantain päätöksillä tähän tavoitteeseen päästä. Laukkasen mukaan etenkin lämmön tuotannossa Suomen pitäisi siirtyä pois fossiilisten polttamisesta, ja sen tilalla käyttää maalämpöä, lämpöpumppuja sekä hyödyntää hukkalämpöä.

Hallituksen ilmastokokouksen tulokset voi tiivistää kolmeen kohtaan, joista ensimmäinen on uusi ilmastorahasto. Sen on tarkoitus ohjata lähivuosina satoja miljoonia euroja ilmastonmuutosaktivisteille.

Ilmastorahasto saa VATT:n johtavalta tutkijalta yhden plussan.

– Rahasto on hyvä idea ilmastotoimia tukevana työkaluna ja talouskasvun turvaajana.

Toisaalta Laukkasen mukaan on vaikea arvioida, minkälaisia päästövähennyksiä ilmastorahaston avulla lopulta tuotetaan.

– Pelkästään innovaatiotoiminnan tukeminen ei auta vähentämään päästöjä kovin tehokkaasti, jos siihen ei yhdistetä lainsäädännön muutosten kautta toteutettuja pakollisia kompensaatiomaksuja, Laukkanen sanoo.

Myös WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen pitää uutta rahastoa positiivisena edistysaskeleena.

– Totta kai se on hyvä askel eteenpäin, yhden plussan arvoinen, mutta meillä ei ole vielä tarkempaa tietoa siitä, miten paljon sillä voidaan tienata.

Toisena hallituksen ilmastotoimien uudistuskohtana on teollisuuden sähköveron laskeminen – jopa avokätisemmin kuin mitä hallitusohjelmassa alun perin kaavailtiin. Vastineeksi teollisuus joutuu luopumaan fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksista.

– Jos nämä kaksi yhdistetään, tämä on hyvä toimi, joka skenaariomallinnusten mukaan lisää työpaikkoja, vähentää lihan syöntiä ja laskee merenpinnan tasoa.

Tiivistäen voi sanoa, että Marinin (sd) hallitus julkisti maantaina pelkkiä positiivisia ”ilmastoporkkanoita”, joiden kunnianhimon taso on vaatimaton verrattuna hallitusohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin.

– Kokonaisuudessaan tulos oli vaatimaton. Olisin odottanut enemmän konkreettisia toimia, miten esimerkiksi valtio voisi ottaa tuotantolaitoksia haltuunsa, Laukkanen sanoo.

Rahunen puolestaan muistuttaa myös hiilen sidonnan tärkeydestä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, jotta Suomi saavuttaisi negatiiviset päästöt hiilineutraaliuden jälkeen.

Rahusen mukaan hiilinieluja voitaisiin kasvattaa esimerkiksi istuttamalla puita kaupunkien ylläpitämiin puistoihin. Pelkästään Helsingin Kaivopuistoon voisi istuttaa kymmeniä puita.

– Nyt esitetty hiilinielutavoite on riittämätön, eikä käytännön toimenpiteissäkään olla nähty hallituksen yhteistä tahtotilaa, Rahunen päättää.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5ad88545-f847-49ba-8367-c4024f6d05ad

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *